Matkavene perheen ensimmäiseksi veneeksi

Ensimmäistä matkavenettä valittaessa on ratkaistava, arvostetaanko enemmän nopeita siirtymiä vai leppoisaa, taloudellista ja mukavaa matkantekoa. Matkaveneet jaetaan kahteen pääluokkaan runkotyypin ja voimansiirron perusteella: uppoamarunkoisiin akselivetoisiin dieselveneisiin ja puoliplaanaaviin tai liukuviin perävetolaitteellisiin veneisiin.

1. Runkotyypit: Uppoamarunkoiset dieselit vs. liukuvat matkaveneet

Rungon muotoilu määrittää matkanopeuden lisäksi myös veneen käyttökustannukset ja tilavuuden:

• Uppoamarunkoiset matkaveneet (esim. Bella 660, Bella 700/703, Tristan 240): Nämä veneet kulkevat rungon pituudesta riippuvaa teoreettista maksiminopeutta, yleensä 6–8 solmua (n. 11–15 km/h). Niissä on sisämoottori (usein Yanmar tai Volvo Penta diesel) ja suora akseliveto. Etuna on äärimmäisen pieni polttoaineen kulutus (vain 1,5–3 litraa tunnissa) sekä akselivedon huoltovapaus ja luotettavuus. Haittapuolena on hitaus – siirtymät vievät aikaa.
• Liukuvat ja puoliplaanaavat veneet (esim. Flipper 700, Flipper 620): Nämä matkaveneet nousevat liukuun ja pystyvät kulkemaan 15–22 solmun matkanopeutta. Niissä on joko suuri ulkoperämoottori tai sisäperämoottori vetolaitteella. Etuna on nopeat siirtymät ja mahdollisuus väistää myrskyjä nopeasti. Haittapuolena on korkeampi kulutus (bensiinillä 15–30 litraa tunnissa) sekä perävetolaitteen (z-vetolaitteen) kalliit vuotuiset huollot.

2. Asumismukavuus: Mitä varusteita tarvitaan yön yli retkeilyyn?

Jotta veneily on koko perheelle (myös lapsille) mukavaa, veneen asumisvarustuksen on oltava kunnossa. Tarkista käytettyä ostettaessa seuraavat neljä mukavuustekijää:

• Pentteri (keittiö): Matkaveneessä on oltava vähintään liesi ruoanlaittoa varten (usein valopetrooli- tai dieselkäyttöinen Wallas-liesi, joka toimii samalla lämmityskantena), jääkaappi tai kylmälaukku kompressorilla sekä tiskiallas raikasvesipumpulla.
• Lämmitin (esim. Wallas tai Webasto): Suomen kesäyöt voivat olla erittäin kylmiä ja kosteita. Toimiva diesel- tai petroolilämmitin pitää hytin kuivana ja lämpimänä, mikä pidentää veneilykautta toukokuusta syyskuuhun.
• WC-tilat: Pienemmissä veneissä (alle 7m) on usein kemiallinen Porta Potti -wc patjan alla. Suuremmissa on erillinen wc-osasto vesi-wc:llä ja septitankilla. Varmista, että wc-järjestelmässä on laillinen imutyhjennysliitäntä, sillä jäteveden suora laskeminen vesistöön on kiellettyä.
• Sähköjärjestelmä ja maasähkö: Jääkaappi ja lämmitin kuluttavat paljon sähköä. Veneessä on oltava kaksoisakkujärjestelmä (hupiakku ja käynnistysakku erillään). Maasähköjärjestelmä akkulaturilla helpottaa akkujen lataamista vierassatamissa.

3. Sisämoottorin ja voimansiirron tarkistaminen

Käytetyssä matkaveneessä moottorin kunto on suurin yksittäinen riskitekijä. Sisämoottorit ovat kalliita uusia (pelkkä uusi dieselmoottori asennuksineen voi maksaa 12 000 – 18 000 €).

Käynnistä moottori kylmänä. Sen pitää käynnistyä herkästi ilman pitkää sahaamista. Tarkista pakokaasun väri: valkoinen savu voi viitata kansivaurioon tai jäähdytysveden pääsyyn sylinteriin, musta savu taas polttoaineen palamishäiriöihin (esim. kuluneet suuttimet) ja sininen savu öljyn palamiseen.

Vetolaite vs. Akseliveto:Jos veneessä on perävetolaite (Volvo Penta AQ tai Mercruiser), tarkista vetolaitteen paljekumien ikä. Paljekumit (pakopalje ja vetoakselin suojapalje) on vaihdettava 2-3 vuoden välein. Jos suojapalje halkeaa, vesi pääsee vetoakselin niveliin ja pahimmillaan vene uppoaa pilssivuodon vuoksi. Suora akseliveto on huomattavasti yksinkertaisempi ja riskitön, sillä siinä on vain potkuriakselin tiiviste (ns. "taliboksi" tai kumitiiviste).

4. Vuotuiset ylläpito- ja satamakustannukset

Ota huomioon, että matkaveneen ylläpito on kalliimpaa kuin pienen pulpettiveneen. Veneen paino (usein 1,5 – 2,5 tonnia) tarkoittaa, että sitä ei lasketa tai nosteta tavallisella trailerilla ja henkilöautolla luiskalta. Tarvitset traktorin, kuorma-auton tai venekerhon nostotalkoot kahdesti vuodessa. Lisäksi talvisäilytyspaikka (maissa tai hallissa), pohjan myrkkymaalaus ja laituripaikka venesatamassa muodostavat vuodessa tyypillisesti 800 – 2 000 euron kiinteän kuluerän.